Keinoja muslimitaustaiselle: suvaitsevaisuuden lisääminen omassa uskonyhteisössä

Oletko muslimitaustainen ja huomannut uskonnollisessa yhteisössäsi hengellistä väkivaltaa tai moskeijoiden saarnoissa nykyaikaan sopimatonta sisältöä?  Oletko huomannut muslimien Facebook-sivuilla tai keskustelupalstoilla itsellesi vierasta ja vihaa tursuvaa sisältöä? Me olemme tämän huomanneet ja siksi haluamme antaa muutamia kohtia, joiden avulla muslimitaustaiset voivat luoda uskonyhteisöstään inklusiivisemman ja suvaitsevamman:

1. Puutu epäkohtiin, Kun kohtaat yhteisössäsi esimerkiksi selkeitä epäkohtia, kuten hengellistä väkivaltaa, kirjamellista väkivaltaista uskontulkintaa, apostaattivastaisuutta tai vastaavaa, on tärkeää puuttua siihen. Yksittäisen ihmisen vaikutuskeinot ovat rajalliset, mutta voit esimerksikisi boikotoida sopimattomia saarnoja hyväksyvää moskeijaa ja yrittää käydä keskustelua uskonyhteisösi sisällä.  Jos sinun on turvallista, voit vaikkapa herätellä some-kanavissa keskustelua suvaitsevamman uskontulkinnan puolesta.
2. Älä oleta. Hyväksy muiden tapa harjoittaa uskontoa tai olla uskonnoton. Jos itse rukoilet ja paastoat, älä oleta että muutkin niin tekevät – uskonnolla voi olla täysin toisenlainen merkitys muslimiksi olettamasi henkilön elämässä.
3. Älä tue vihaa. Suomessakin on järjestetty islamilaisten järjestöjen toimesta tapahtumia (1), joihin on kutsuttu esim. apostasiasta kuolemaan tuomiota (2)  kannattavia  henkilöitä. Älä anna rahaasi vihasaarnaajien taskuun ja edistä kirjaimellisen väkivaltaisen tulkinnan yleistymistä.  On hyvä huomata, että kyseisenlaisia saarnaajia yritetään usein tuoda maailmankuvaansa vasta rakentavien nuorten eteen esiintymään. Käy rehellistä keskustelua lähipiirisi nuorten kanssa uskonnosta – uskonnon ei pitäisi näyttäytyä heille mustavalkoisena ja valmiiksi tallottuna polkuna.
4. Hyväksy erilaisuus. Sukupuolten ja seksuaalisuuden moninaisuuden hyväksyminen saattaa käydä joidenkin muslimien uskonnollisia näkemyksiä vastaan jopa siinä määrin että seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuuluvaa muslimitaustaista syrjitään tai eristetään yhteisöstään. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen asema on parantunut yhteiskunnallisella tasolla Länsimaissa, mutta yksilöiden asenteet eivät kuitenkaan ole muuttuneet yhtä joutuisasti. Sekuaalivähemmistöjen omia moskeijoita on perustettu muun muassa Ranskassa. Hyväksy erilaisuus ja tuomitse syrjintä yhteisössäsi. Muslimi voi olla sukupuoli- ja seksuaalivähemmistön edustaja.
5. Siedä tulkintaeroja. Islam ei ole monoliittinen uskonto, vaan tulkintaeroja on niin yksilö- kuin yhteisötasollakin. Islamissa on myös eri suuntauksia, joista pääsuuntauksia ovat sunnalaisuus ja šiialaisuus. Uskonnon monimuotoisuus ja sen hyväksyminen ovat tavoiteltavia asioita. Jyrkkä yksitulkintaisuus sen sijaan kielii epäterveellisestä uskonyhteisöstä.  Esimerkiksi hijabin (huivin) suhteen on islamin piirissä monenlaista tulkintaa, joista pään peittämisen pakollisuutta propagoiva tulkinta on viime vuosina yleistynyt. Huivin pakollisuudesta ollaan kuitenkin montaa mieltä, sillä kyseinen koraanin jae on monitulkintainen. 

Islamofobia -käsitteen epätarkalla käytöllä tehdään hallaa rakentavalle keskustelulle

 Muslimivastaisuus on näkyvästi kasvussa. Suomessa on tehty polttopulloiskuja vastaanottokeskuksiin ja keskustelu verkossa on polarisoitunut. Islamofobian käsite liittyy muslimivastaisuuteen, joskin usein sitä myös käytetään tarkoituksellisen epäselvästi ja määrittelemättä.

Sanakirjassa islamofobia määritellään seuraavasti:

Islaminuskoon ja muslimeihin kohdistuvaa pelkoa, vastenmielisyyttä, syrjintää, vihamielisyyttä tai ennakkoluuloisuutta

Islamofobia siis kokoaa yhteen niin islamiin uskontona kuin muslimeihin ihmisinä kohdistuvaa pelkoa, syrjintää ja ennakkoluuloisuutta. Käsite sulkee sisäänsä monta eri asiaa ja se on hyvinkin monitulkintainen. Huomionarvoista kuitenkin on se, että mikä monesti käsitetään islamofobiseksi, on todellisuudessa muslimivastaisuutta.

Olemme myös panneet merkille sen, kuinka islamofobia -käsitettä on valitettavan usein käytetty hiljentämään kirjaimellisten ja ankarien tulkintojen kriitikoita. Tämä tekee rakentavan keskustelun islaminuskon ideoista mahdottomaksi. On erittäin turhauttavaa ja keskustelua rajoittavaa, mikäli kriitikkoa syytetään aiheetta kiihkoilusta ja ennakkoluuloista. Lienee sanomattakin selvää, että vihamielisyys muslimeja kohtaan sekä islamiin liittyvien ideoiden kriittinen tarkastelu ovat kaksi täysin eri asiaa. Kaikkia ideoita saa tarkastella kriittisesti, eikä uskovaisten tulisi ottaa sitä itseensä.

Jopa entisiä muslimeja on leimattu islamofoobikoiksi: Iso-Britanniassa vaikuttava entisten muslimien järjestö Council of Ex-Muslims järjesti Twitterissä kampanjan, jossa entiset muslimit saivat nimellä tai niemettömänä kertoa syitä islamista luopumiseen. Saarivaltion julkinen yleisradio- ja tuotantoyhtiö BBC toi asian esille radio-ohjelmassaan, jossa heillä oli vieraana kaksi muslimia. Ohjelmassa ilmoille kajahti syytöksiä kampanjan “islamofoobisesta luonteesta“.  Edellinen esimerkki paljastaa epätarkan, mutta yhteiskunnallisesti kuitenkin merkittävän ja leimaavan käsitetteen vaaran: sitä voidaan herkästi väärinkäyttää kritiikin ja avoimen keskustelun estämiseksi, sekä jopa sensuroimaan tiettyjä ryhmiä ja näkökulmia, kuten luopioita, julkisesta keskustelusta.

Useat entiset muslimit ovatkin liputtaneet muslimivastaisuuden sekä muslimivastaisen sorron ja syrjinnän – käsitteiden käyttöönoton puolesta ( eng. anti-Muslim bigotry), kun puhutaan islaminuskoisiin kohdistuvasta ennakkoluuloista, vihasta ja syrjinnästä.

Ohessa entisten muslimien  Imtiaz Shamsin ja Noorhanin aiheeseen liittyvä video, jossa käsitteeseen liittyviä ongelmakohtia avataan enemmän. Lisäksi videossa poraudutaan muslimivastaiseen syrjintään.

KANNANOTTO: Ex-muslimit vastustavat jyrkästi muslimivastaista rasismia sekä äärioikeistolaista ideologiaa

Otsikon väitteen pitäisi olla sanomattakin selvää. Ikäväksemme olemme kuitenkin huomanneet, että monet muslimivastaiset tahot kuvittelevat voivansa käyttää blogiamme sekä kokemuksiamme keppihevosena rasismilleen. Entisinä muslimeina me näytämme muslimeilta, meillä on musliminimet ja lisäksi meillä on muslimeja ystävinä, perheenjäseninä ja sukulaisina.  Viime vuosina julkisessa keskustelussa on nostettu esille itseään maahanmuuttokriittisiksi kutsuvien rasististen henkilöiden näkemyksiä. Kyseisillä henkilöillä on usein suhteettoman muslimivastainen katsantokanta. On hyvä huomioida että siltä osin kuin muslimit ovat konservatiivisia ei se liioin eroa esimerkiksi Yhdysvaltojen poliittisen uskonnollisen oikeiston käsityksistä. Valtaosa muslimeista on maltillisia – 1,6 miljardia muslimin sisälle mahtuu runsaasti moninaisuutta niin ajattelussa kuin uskonnonharjoittamisessakin.

Toissa päivänä valheellisen tiedon levittämisestä, rasismista sekä maahanmuuttovastaisuudesta tunnettu MV-Lehti anasti luvatta kirjoituksemme sivuilleen. MV-lehden perustaja Ilja Janitskin ei suostunut pyydettynäkään ottamaan kirjoitusta pois sivustolta, vaan syytti meitä taqiyasta ilmentäen muslimivastaista rasismiaan meitä kohtaan. Janitskin myös kertoo sähköpostiviestissään kuinka ”hän ei kysy lupaa Allahilta”  ilmentäen edelleen muslimivastaista rasismiaan, vaikka olemme kaikki ateisteja.  Myöskään kirjoituksen anastanut toimittaja ei suostunut ottamaan kirjoitusta pois sivustolta, kun häneen otettiin yhteyttä. MV-Lehti saa suuria rahamääriä ns. klikkituloista, joten onko oikein, että sivusto anastaa muiden kirjoituksia sanasta sanaan rikkoen tekijänoikeuksia ja tahkoten rahaa? Meistä tämä on paheksuttava teko.

Kuva 1. Ilja Janitksin sähköpostivastaus asialliseen pyyntöön poistaa tekstimme MV-lehden sivuilta. Janitskin solvaa viestissä meitä muslimivastaisin sanakääntein.

Kirjoituksestamme oli sivustolla tehty iltalehtimäisen huomiohakuinen boldaamalla sanoja sekä korostamalla lauseita ja lisäämällä omia huomionhakuisia kuvia sekä huomioita. MV-lehtimäiseen tapaan tekstin anastaja oli myös luonut virheellistä harhakuvaa, jonka mukaan kirjoittajan  oma kokemus olisi yleistettävissä kaikkien musliminaisten kokemukseksi. On monia musliminaisia, jotka valitsevat hijabin käytön, mitä olemme painottaneet blogissakin. Meistä on epäreilua, että Ilja Janitskin ”toimittajineen” yrittää roskasivustonsa avulla mustamaalata blogiamme, josta olemme pyrkineet tekemään vakavasti otettavan sekä kiihkottoman ympäristön, johon islamista luopuneen on helppo tulla saamaan vertaistukea. MV-lehden sivuilta saatu kuva meistä on hyvinkin virheellinen, sillä se antaa blogistamme hyvin kärjistyneen kuvan. Blogissamme olemme aina alleviivanneet islamin monimuotoisuutta ja muslimeiden yksilöllisiä eroja uskonnonharjoittamisessa.

Ahdasmielisyys sekä muslimeihin kohdistettu viha eivät ole sellaisia asioita, joita kokemuksillamme voisi validoida. Myöskään suvaitsemattomuuden lisääntyminen Suomessa ei ole positiivinen ilmiö. Joku voisi ajatella, että pitämällä blogiamme lietsomme muslimeihin kohdistuvaa vihaa tai ennakkoluuloja, mutta se ei tosiaankaan ole blogimme tarkoitus. Muslimit ovat yksilöitä, eivätkä he ole kollektiivisesti vastuussa toistensa teoista ja ajatuksista.

Toisenlainen näkökulma hijabista I

Hijab ei aina ole naisen oma valinta. Toisenlainen näkökulma -sarjassa nostetaan esille hunnuttautumiseen liittyviä ajatuksia ja kokemuksia sellaisten naisten näkökulmasta, jotka tavoin tai toisin ovat haluamattaan joutuneet pukeutumaan hijabiin. Naisten identiteetit pidetään salattuina turvallisuussyistä.

 

Aloitin satunnaisen hijabin, eli islamilaisen huivin käytön noin neljän vuoden iässä, jolloin käytin sitä moskeijassa, uskonnollisissa tilaisuuksissa ja joskus tavallisinakin päivinä isäni tahdon vuoksi. Seitsenvuotiaana aloin käyttää hijabia aina koulussa ja omaa kotipihaa kauemmaksi lähtiessä. Ei- muslimien seurassa tunsin itseni erilaiseksi ja oudoksi, koska käytin huivia. Jouduin monesti selittämään ystävilleni ja sukulaisilleni, miksi jouduin aina pukeutumaan huiviin. Pienenä lapsena en itsekään edes tiennyt vastausta minulle esitettyihin kysymyksiin.

Hijab ei ole aina valinta

Hijab tarkoittaa musliminaisten peittävää asua, johon kuuluu päähuivi sekä väljä, muodot peittävä vaatetus. Hijab ei pelkästään ole pukeutumista, sillä siihen liittyy myös käsityksiä musliminaisilta vaadittavasta siveästä käytöksestä.

Perinteisen islamintulkinnan mukaan hijabiin pukeutuminen on naiselle pakollista murrosiästä alkaen. Hijab on todennäköisesti monille uskovaisille musliminaisille tietoisesti tehty valinta. Huivin itselleen valinneesta musliminaisesta voi tuntua turhauttavalta puolustella huivin käyttöään, jos vieraat ihmiset kyseenalaistavat hänen oikeutensa pukeutua haluamallaan tavalla mm väittämällä hänen olevan pakotettu käyttämään huivia. Valitettavasti kaikille musliminaisille ja -tytöille hijab ei kuitenkaan ole valinta, vaan valtioiden laeista (mm. Iran ja Saudi-Arabia) tai yhteisön naisiin kohdistamista asenteista johtuva pakko.

Julkisessa keskustelussa usein tilaa kuitenkin saavat huivin itselleen henkilökohtaisesti valinneet naiset, (1,2,3)  Tästä vain yhden näkökulman ja narratiivin esiintuomisesta  sekä siten sen yleistämisestä koskemaan kaikkia muslimitaustaisia naisia olemme kuitenkin huolissamme. Usein huiviin pakotetuilla tytöillä ja naisilla  ei ole samanlaisia mahdollisuuksia tuoda esiin kokemuksiaan aiheen arkaluontoisuuden takia tai koska sen nähdään toimivan rasistien rattaisiin.

Neuvoja turvalliseen netin käyttöön

Mikäli et ole julkisesti luopunut islamista vaan elät kaksoiselämää, on syytä huolehtia yksityisyydestä internetissäkin. Jos käytät esim. Facebookia tai Instagram -sovellusta, lienee viisainta valita mitä jaat huolellisesti. Vaikka Facebookissa voi jakaa tiettyjä kuvia ja julkaisuja vain tietyille ryhmille, on silti mahdollista että joku tuttava näkee ne  esim. usein muuttuvien käytänteiden vuoksi tai jos joku kavereistasi jakaa niitä. Instagramissakaan yksityisyys ei ole aina taattu, vaan kuvia saattaa päästä katselemaan myös ei-seuraajat. Mikäli kirjoittelet blogia tai kirjoitat keskustelupalstalle ex-muslimiudestasi, on tärkeää ettet paljasta henkilötietojasi tai kerro liian yksityiskohtaista tietoa itsestäsi, perheestä ja asuinpaikastasi.  Tuttu henkilö voi helposti tunnistaa sinut yksityiskohtien perusteella.

Mitä kannattaa huomioida ennen kuin luovut uskonnosta julkisesti

Muslimiyhteisöt ovat erilaisia. Joissakin yhteisöissä uskonnosta luopuminen voi olla miltein mahdotonta, kun taas joissakin uskonnonvapautta arvostetaan eikä uskontoon pakoteta. Tämä kirjoitus on tarkoitettu sellaisille henkilöille, jotka kuuluvat yhteisöön, jossa julkinen uskostaluopuminen voi aiheutta vastareakton henkilön perheessä ja yhteisössä. Kirjoitus lähtee siitä oletuksesta, että luopuja on nuori aikuinen, joka asuu Suomessa.

Perheelle ja ystäville kertomisesta
Usein luopuja osaa jo arvioida millaisen reaktion julkinen luopuminen aiheuttaa, sillä hän tietää lähipiirinsä vakaumuksen laadun ja heidän temperamenttinsa. Yllätyksiäkin voi olla: perhe voi ottaa luopumisen neutraalisti ja toivoa tarkempaa keskustelua aiheesta luopuneen kanssa. Suositeltavaa kuitenkin olisi, että luopuja varautuu pahimpaan.

Tärkeää on, ettei luopuja olisi taloudellisesti riippuvainen perheestään ja asuisi mielellään omillaan, sillä luopuminen voi kärventää välejä perheenjäseniin. Perhe voi uhata, että mikäli hän ei suostu palaamaan uskontoon ei hänellä ole enää asiaa kotiin. Suositeltavaa on, että ennen julkista luopumista luopujalla olisi työ- ja/tai opiskelupaikka sekä turvallinen paikka asua. Edullisia asuntoja nuorille alle 30-vuotiaille aikuisille tarjoaa pääkaupunkiseudulla  esimerkiksi Nuorisosäätiö.  Opiskelijat voivat hakea asuntoa opiskelija-asuntosäätiöiden kautta.

Ex-muslim Voices

Faith to Faithless on brittiläisten entisten muslimien luoma projekti, jonka tarkoituksena on levittää tietoisuutta entisten muslimien olemassaolosta ja heidän kohtaamistaan haasteista. He ovat pitäneet keskustelutilaisuuksia nimeltä Exmuslim Voices eli entisten muslimien äänet. Keskutelutilaisuudet on pidetty yliopistoissa ja yhdestä on Youtubessa pätkiä. Videoissa neljä entistä muslimia kertoo omista taustoistaan, minkä vuoksi he päätyivät luopumaan islamista ja mitä siitä seurasi.

Alla soittolista, josta voi katsoa koko keskustelutilaisuuden.

 

 

Voiko muslimi olla homo?

Tässä englantilaisen TV-ohjelman väittely otsikon aiheesta.

Avartavimmat puheenvuorot ovat mielestäni kohdassa 21:15 ja 23:38 Maajid Nawazilta. Nawaz kertoo puheenvuorossaan, että vain 200 vuotta sitten orjuutta perusteltiin kirjaimellisen islamin tulkinnan avulla, mutta sitten ihmisten asenteen orjuutta kohtaan muuttuivat. Sillä tavoin perinteistä tulkintaa saatiin päivitettyä tarkoittamaan sitä, että orjuus oli vain tuona aikana ollut hyväksyttävää. Samaa asenteiden muutosta toivotaan muuttamaan kirjaimellisen islamin tulkinnan homokielteisyyttä.

 

Viisi kysymystä joilla tunnistat hegellisen väkivallan

Youtube-käyttäjä Viljamitzilla on ajankohtainen videokanava liittyen filosofiaan ja uskontoon. Hän on lisäksi tehnyt mainion videon liittyen hengelliseen väkivaltaan ja sen tunnistamiseen. Hengellinen väkivalta on henkistä väkivaltaa, joka tapahtuu uskonnollisen kielen sävyttämän kielen avulla uskonnon varjolla. Hengellinen väkivalta on syyllistämistä, kontrolloimista ja manipuloimista, jota tapahtuu uskonnollisessa yhteisössä. (lähde: Viljamitz)

Kuinka monta sinä tunnistat omasta uskonyhteisöstäsi videota katsoessasi?